Taon kanssa samana vuonna toimme USA:n takamailta hyvin samannäköiset kaksi pentua; Texin ja Taon. Tex oli meille onnekas sattuma. Tao taas odotettu tapaus.
Kumpikin on olleet hyviä karjapaimenia alusta saakka, ja keskenään hämmentävän saman näköisiä. Totuuden siemen on siinäkin, että merlevärinen koira ei ole ollut haluttu amerikan maatiloilla. Siellä elää sitkeästi käsitys, että kaikki merleväriset koirat olisivat kuuroja. Lukuun ottamatta työtilanteissa ilmenneitä satunnaisia kuulokatkoksia, ovat molemmat pojat olleet täysin ja vallan hyvin kuulevia.
Taosta toivoimme periyttäjänä luonteenlujuutta, voimaa, kestävyyttä ja sisua. Tao on kuitenkin jäänyt ainutkertaiseksi isäksi ensimmäisen pentueen jälkeen sillä itsellään puhjenneen ääniarkuuden vuoksi. Kysyjille emme samasta syystä ole Taoa jalostuskäyttöön myöntäneet.
Taon jälkeläisiä on yksi kahdeksan pennun pesue kasvattejamme. Puolet näistä on valitettavasti perineet isänsä ääniarkuuden erityisesti ukkosta kohtaan.
